img_midletop_right  
   
  Webmaster
®masiE2-2070
masi.mail@nic.fi
 
 

 
 

 
 
  SnapShot   Link1
  PhotoGallery   Link 2
  SearchGlobe   Link 3
     
  Home   Link 5
 
  img_midleleft_top  
     
     
 




 
   


Tietokone ja IP-osoitteet

Tietokoneen asetuksia muuttaessaan tai uutta Internet-yhteyttä kytkiessään käyttäjä saattaa törmätä IP-osoitteisiin, DNS-nimiin, verkkomaskeihin ja reitityksiin. Koska vikatilanteissa tai uusia Internet-yhteyksiä käyttöön ottaessa voi joutua ottamaan yhteyttä tukipalveluihin, on hyvä tietää joitain perustermejä ja niiden takana olevia tekniikoita.




IP-osoite

IP-osoite mahdollistaa tietokoneiden välisen kommunikoinnin Internetin lävitse. Voidaankin sanoa, että IP-osoite on saman tyylinen kuin puhelinnumero; tarvitaan kaksi numeroa ennen kuin niiden välille voidaan muodostaa yhteys. IP-osoite muodostuu neljästä peräkkäisestä numero-osasta, numerot on erotettu toisistaan pisteillä. Esim. 192.168.100.1 IP-osoitteen kenttien numerot voivat olla väliltä 0-255, numerokentät tarkentavat osoitetta alueittain ja viimeinen numerokenttä osoittaa yksittäistä konetta.

Nimipalvelu

Koska pelkkien IP-osoitteiden muistaminen olisi työlästä, on IP-osoitteille kehitetty nimet, joita on helpompi muistaa. Näitä IP-osoitteiden nimiä kutsutaan domain-nimiksi ja Internet-operaattorit pitävät DNS-palvelimillaan yllä luetteloita nimistä ja niiden IP-osoitteista. Esim. kun käyttäjä kirjoittaa Internet-selaimeen palvelimen nimen www.example.com, käyttöjärjestelmä ottaa yhteyttä Internet-operaattorin DNS-palvelimeen ja kysyy mikä on ko. nimen IP-osoite. Vasta IP-osoitteen saatuaan käyttöjärjestelmä ottaa yhteyttä kohdepalvelimeen.

Aliverkon maski

IP-osoitteeseen liittyy myös ns. aliverkkomaski, jolla voidaan jakaa IP-osoitteavaruuksia pienempiin palasiin. Muuttamalla maskin arvoja voidaan tietokoneelle kertoa minkä kokoiseen verkkoon sen IP-osoite kuuluu. Normaalissa Internet-käytössä ei tarvitse huolehtia maskeista, ne tulevat tarpeellisiksi silloin, kun rakennetaan lähiverkkoja tai muutetaan palomuurien sääntöjä.

Maskilla on kaksi esitystapaa, joko neljällä numerokentällä kuten IP-osoite tai yhdellä lyhyellä osoitin numerolla.


/255.255.240.0   tai /20 (4096 osoitetta)
/
255.255.248.0   tai /21 (2048 osoitetta)
/
255.255.252.0   tai /22 (1024 osoitetta)
/
255.255.254.0   tai /23 (512 osoitetta)
/
255.255.255.0   tai /24 (256 osoitetta)
/
255.255.255.128 tai /25 (128 osoitetta)
/
255.255.255.192 tai /26 (64 osoitetta)
/
255.255.255.224 tai /27 (32 osoitetta)
/
255.255.255.240 tai /28 (16 osoitetta)
/
255.255.255.248 tai /29 (8 osoitetta)
/
255.255.255.252 tai /30 (4 osoitetta)


Koska maskien ja IP-osoitteiden kanssa on helppo tehdä virheitä, on ne hyvä tarkistaa erillisillä aliverkkojen laskentaan tarkoitetuilla ohjelmilla
Esim. Tietokoneessa on IP-osoite 192.0.2.202 maskilla /255.255.255.248. Aliverkkolaskimella nähdään, että tietokoneen ip-osoite sijoittuu 8:n osoitteen aliverkoon 192.0.2.200. Osoitteista ensimmäinen 192.0.2.200 on aliverkon tunnus ja viimeinen 192.0.2.207 on broadcast-osoite. Tietokoneiden ja verkkolaitteiden käytössä on osoitteet väliltä 192.0.2.201 - 192.0.2.206. Internet-reititin ottaa osoiteavaruudesta 5 IP-osoitetta.

Aliverkon maski tai aliverkon peite = subnet mask tai netmask

Reititys ja oletusyhdyskäytävä

Reititys on tekniikka, jolla verkkolaitteet tietävät mitä IP-osoiteavaruuksia viereisten verkkolaitteiden takaa löytyy ja mihin suuntaan liikennettä on milloinkin ohjattava. Reititys alkaa jo työasemasta, kun sen reititysasetuksissa kerrotaan mistä IP-osoiteesta löytyy oletusyhdyskäytävä eli Internetiin kytketty reititin.

Kun tietokoneesta lähtevä verkkoliikenne ei ole kohdistettu omaan aliverkkoon ja muita reitityksiä ei ole määritelty, käyttöjärjestelmä ohjaa verkkoliikenteen oletusyhdyskäytävään (esim. ADSL-reititin). Oletusyhdyskäytävänä oleva reititin ohjaa liikennettä oman reititystaulunsa mukaan eteenpäin seuraavalle reitittimelle. Internetin reitittimet ohjaavat liikennettä eteenpäin kunnes kohteena oleva IP-osoite löytyy, tai kunnes liikenne vanhenee.

Esim. Ote Linux-koneen reititystaulusta

user@linux:~$ route
Kernel IP routing table
Destination     Gateway         Genmask          ...

192.168.100.0   *        255.255.255.0    ...
default        
192.168.100.1  0.0.0.0          ...

Reititin on IP-osoitteessa
192.168.100.1 ja koneen oma aliverkko on 192.168.100.0 /255.255.255.0.

Windows-koneessa saa reititystaulun näkyviin kirjoittamalla komentorivi-ikkunaan C:\>route print

Oletusyhdyskäytävä = default gateway tai default route

DHCP-palvelu

Tietokoneiden verkkoasetuksissa on usein oletuksena päällä DHCP-tila, joka hakee IP-osoitteen, aliverkon maskin, oletusyhdyskäytävän ja DNS-palvelimen IP-osoitteen tiedot automaattisesti aina, kun tietokone kytketään verkkoon. Internet-palveluntarjoajilla on usein DHCP-palvelu käynnissä verkoissa, jotta asiakkaiden verkkoon kytkemät koneet saisivat nopeasti tarvittavat osoitteet. Eräs DHCP-palvelun ominaisuus on, että, kun kone kytketään pois verkosta, ei ole mitään varmuutta siitä, saako saman IP-osoitteen uudelleen kytkennän yhteydessä.

Esim. Windows-koneessa aktiivina olevat IP-osoitteet saa näkyviin kun kirjoittaa ipconfig. Linux-koneessa vastaavanlainen komento on nimellä ifconfig.

C:\>ipconfig /all

Windows IP Configuration
Dhcp Enabled. . . . . . . . . . . : Yes
IP Address. . . . . . . . . . . . : 192.168.100.10
Subnet Mask . . . . . . . . . . . : 255.255.255.0
Default Gateway . . . . . . . . . : 192.168.100.1
DHCP Server . . . . . . . . . . . : 192.168.100.254
DNS Servers . . . . . . . . . . . : 192.168.100.254

IP-osoitteiden käyttö

IP-osoitteet ovat TCP/IP -verkkojen toiminnan ydin. Kun rakennat kotiverkkoja tai selvität palomuuriohjelmien ilmoituksien syitä, törmäät väkisinkin IP-osoitteisiin ja niiden eri käyttötarkoituksiin.

Internetin IP-osoitteet

Internetissä käytettävien IP-osoitteiden käyttöä on tarkkaan rajattu niiden vähyyden ja hallittavuuden takia. IP-osoitteet on jaettu maakohtaisesti ja suurimman osan niistä on saaneet maat ja organisaatiot, jotka olivat Internetin kehityksessä mukana. Internet-operaattoreille on annettu käyttöön tiettyjä alueita maakohtaisista osoitetauluista. Julkisista osoitetietokannoista voidaankin tarkistaa mihin maahan ja mille Internet-operaattorille tietty IP-osoite kuuluu.

Suomessa käytössä olevat IP-osoiteavaruudet alkavat yleensä numeroilla: 62, 77, 80, 81, 82, 83, 91, 193, 194, 195, 212, 213 ja 217. Erilaisilla Whois-palveluilla voidaan tarkistaa mille Internet-operaattorille tai yritykselle ip-osoite on varattu. Tämä on hyödyllinen tieto, kun selvitetään palomuurihälytyksien syitä ja lähteitä.

IP-osoite ja yksityisyys

Internetistä löytyy useita palveluita, jotka osaavat kertovat käyttäjän julkisen IP-osoitteen ja osa niistä voi näyttää myös "tarpeettoman" paljon tietoa koneestasi. Esim. What is my IP?-palvelu.

Internetissä on teknisesti mahdollista piilottaa oma IP-osoite. IP-osoitteen piilotuksessa joudutaan käyttämään erilaisia välitystekniikoita. Välitykseen voidaan käyttää mm. Proxy-palvelimia, jotka välittävät yhteyden eteenpäin kohdekoneelle. Kohdekone näkee liikenteen tulevan proxy-palvelimen IP-osoitteesta. Välitystä käytettäessä ongelmaksi nousee kuitenkin välityspalvelun luotettavuus, miten varmistaa ettei sitä käytetä väärin esim. verkkoliikenteen seurantaan.

Yksityiskäyttöön varatut IP-osoitteet

IP-osoitteita hallinnoivat organisaatiot ovat varanneet kolme osoiteavaruutta yksityiseen käyttöön. Näitä IP-osoitteita ei reititetä Internetin lävitse, eli niihin ei voi ilman ohjauksia liikennöidä internetin kautta. Yksityiskäyttöön varattuja IP-osoitteita käytetään usein lähiverkkojen ja kotiverkkojen osoitteina.

Yksityiskäyttöön varatut IP-osoitteet:
10.0.0.0 - 10.255.255.255 ( maski /8 )
172.16.0.0 - 172.31.255.255 ( maski /12 )
192.168.0.0 - 192.168.255.255 ( maski /16 )

Verkkolaitteessa on ns. osoitteenmuunnostoiminto (NAT), jonka avulla sisäverkoissa käytetään yksityiskäyttöön tarkoitettuja IP-osoitteita. Osoitteenmuunnoksessa verkkolaite toimii välittäjänä Internetin ja sisäverkon välillä. Normaalisti osoitteenmuunnoksessa kaikki sisäverkon työasemat näkyvät Internetissä samalla jaetulla julkisella Internet IP-osoitteella, eli yksityiskäyttöön tarkoitetut osoitteet ovat piilossa. Osoitteenmuunnoksella säästetään julkisia IP-osoitteita ja se lisää hieman verkkotason tietoturvaa.

Erikoiskäyttöön varatut IP-osoitteet

Kaikki IP-osoitteet eivät ole Internetin käytössä eivätkä myöskään suoraan käyttäjän määriteltävissä. Eräs tällainen on osoiteavaruus 127.0.0.0/8, jota käytetään käyttöjärjestelmien sisäisessä liikenteessä. Lisäksi jotkin käyttöjärjestelmät käyttävät IP-osoitteita osoiteavaruudesta 169.254.0.0/16, kun ne eivät saa yhteysvirheiden takia IP-osoitetta DHCP-palvelimelta.




Kuvan seuraaminen Internetin välityksellä,
sekä
Web kameroiden käytössä huomioitavaa:

1.      Pystyäksesi seuraamaan kameran kuvaa miltä tahansa tietokoneelta, tulee IP-osoitteen olla kiinteä. Tällaisen saat helposti osoitteesta  http://www.dyndns.com/

2.      Rekisteröidy palveluun tältä sivulta https://www.dyndns.com/account/entrance/  .  Syötä tarvittavat tiedot sarakkeisiin. Saat sähköpostiisi vahvistuslinkin, jota sinun tulee klikata viimeistelläksesi rekisteröitymisen.

3.      Sinun pitäsi olla nyt kirjauteneena sisään. Klikkaa nyt tätä linkkiä: https://www.dyndns.com/account/services/hosts/  . Klikkaa sivun oikeasta laidasta Add New Host-painiketta. Eteesi aukeaa alla oleva ikkuna. Hostname- kohtaan kirjoitat haluamasi osoitteen(tämä kirjoitetaan aina osoiteriville,kun kameran kuvaa seurataan). Service Type- saa olla oletuksessa. IP-Address kohtaan syötät sarakkeen alla olevan sinisen osoitteen (oma ip-osoitteesi) Mail Routing – kohta jätetään tyhjäksi. Punaisella rajatut kohdat klikataan.(webcam, alarm and security). Tämän jälkeen klikkaat Add to Cart-painiketta. Osoite on nyt ”ostoskorissa”- palvelu on kuitenkin ilmainen. Mene kaupan läpi Next-painiketta klikaten, kunnes osoite näkyy Host Services- kohdan alla. Osoite on nyt valmis.

4.      Tarvitset vielä ohjelman, joka päivittää  DNS-osoitteesi ip-osoitteesi mukaan. Siirry tälle sivulle: https://www.dyndns.com/support/  ja klikkaa oikealla olevaa Dowload Now-painiketta ladataksesi ohjelmiston tietokoneellesi. Avaa asennusohjelma ja asenna se.  Kirjaudu asennuksen jälkeen ohjelmaan syöttämällä tunnukset, joilla rekisteröidyit dyndns.com:iin. Rastita listaan ilmestyvä DynDNS-osoitteesi ja klikkaa Apply-painiketta. Nyt osoite muuttuu Ip-osoitteesi mukaan.


dyndns.com

Portin ohjaus kameralle
 

Jotta kameran kuvaa pystytään seuraamaan interenetin kautta, tulee sille olla portti auki modeemin asetuksissa. Portti on oletuksena 80 ja tämä on useimmiten vapaana. Modeemin asetuksiin pääset käsiksi syöttämällä  selaimesi osoiteriville modeemisi osoitteen. Tämä löytyy modeemin manuaalista.  Tämä ohje on tarkoitettu telewellin TW-EA510v3 – mallille, mutta soveltuu myös muille malleille ja merkeille.

1.      Klikkaa tästä päästäksesi modeemin asetuksiin: http://192.168.0.254/  tunnus ja salasana ovat oletuksena molemmat admin. Klikkaa  Asetukset/ Ohjelmallinen palvelin/ Porttimääritykset. Eteesi aukeaa  alla oleva ikkuna: 

2.Täytä kohdat kuvan osoittamalla tavalla. Varmista, että Sisäverkon IP-osoite – kohdassa on kameran ip-osoite. Klikkaa Lisää-painiketta. Tallenna asetukset painamalla alareunan Tallenna asetukset-painiketta. Portinohjaus on nyt valmis.

Toimivuuden testaus

Jos kaikki meni niin kuin yllä opastettiin,  pitäsi kameran kuvan näkyä kirjoittamalla dyndns-osoitteesi selaimesi osoiteriville ja kirjautumalla tunnuksillasi sisään. Pääset nyt kameraan käsiksi miltä tahansa tietokoneelta.

Sivun alkuun Sivun alkuun